Keskuspuiston ammattiopisto on tarjonnut tanssinopetusta 10 vuotta. Opiskelijoita otetaan sisään kolmen vuoden välein. Keskuspuiston ammattiopisto on Suomen ainoa ammatillinen erityisoppilaitos, joka tarjoaa tanssialan perustutkinto-opetusta.
Keskuspuiston ammattiopiston 10-vuotisjuhlintaan ovat osallistuneet mm. Pro Finlandia -palkittu tanssija-koreografi-pedagogi Riitta Vainio ja aina upea tanssija-koreografi Jorma Uotinen. Tanssiopiskelijat ovat myös toteuttaneet yhteisen With love from Brazil -projektin opiston muusikkolinjan kanssa. Ensi keväänä opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimisjakso tanssitaiteen akateemikko, koreografi Marjo Kuuselan produktiossa.
Tanssin opetus käynnistyi Keskuspuiston ammattiopistossa elokuussa 2004. Ajatus lähti kypsymään lehtori Jari Karttusen päässä noin vuotta aiemmin, jolloin hän työskenteli Aistien matka -projektin parissa hollantilaisen Anne Affourtit’n kanssa. Neljän viikon projektin tarkoituksena oli lisätä koulun viihtyvyyttä ja lisätä luovia ja taiteellisia menetelmiä osana opetusta.
Vahvasti kulttuuriorientoitunut, silloinen Invalidisäätiön toimitusjohtaja, Seppo Leisti halusi vahvistaa oppilaitoksen kulttuurialan koulutustarjontaa. Karttusen ehdotus koulutuksen aloittamisesta ajoittui oikeaan saumaan. Opetushallitus oli juuri tehnyt tutkimuksen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutustarjonnasta, ja havainnut, että kulttuurialan opetusta on tarjolla melko vähän. Opetusministeriön ja -hallituksen vahvan tuen myötä järjestämislupa saatiin ja opetus alkoi elokuussa 2004.
Nykytanssissa jokainen liikkuja on arvokas
Keskuspuiston ammattiopiston tanssikoulutuksessa pääaineena on nykytanssi. – Nykytanssin perustana on ihmiskäsitys. Nykytanssi sopii täydellisesti erityisoppilaitoksen tarjontaan. Tämä tanssimuoto ei vaadi tietyn esteettisen kriteeristön täyttämistä ja siksi se sopii kenelle tahansa. Vaikkapa tanssijalle, joka ei voi kävellä, Karttunen kertoo ja esittelee lehtijuttua entisestä opiskelijastaan, joka istuu pyörätuolissa ja on onnistunut niittämään mainetta soolotanssijana. – Nykytanssi on ratkaisukeskeistä. Jos tanssija ei pysty jotain liikettä suorittamaan, nykytanssin keinoin ratkaista miten se voidaan ilmaista. Nykytanssi myös kunnioittaa kehoa sellaisena kuin se on eikä pyri muuttamaan sitä tai tekemään puutteista ongelmaa.
Keskuspuiston ammattiopistossa opiskellaan pienryhmissä. Tanssissa ryhmäprosessi on aina osana tekemistä. Jatkopolkuja ajatellen on tärkeää, että mahdollistetaan pääsy joko työelämään tai jatko-opintoihin tai muun jatkosuunnitelman mukaisesti. Tanssissa opittuja taitoja voi hyödyntää monissa työtehtävissä. Karttusen sanoin tanssijan työ on palveluammatti ja palvelu on siirrettävissä oleva taito.
– Esimerkiksi ryhmätyötaidot on moneen ammattiin siirrettävissä oleva taito. Erilaisten ihmisten kanssa työskentely. Pitkäjänteisyys, sitkeys, stamina, sitoutuminen. Työlleen omistautunut lehtori luettelee arvokkaita ominaisuuksia, joita tanssin opiskelijat imevät itseensä kolmen vuoden ajan. Tanssija voi ohjata tanssia ryhmille ja toimia ohjaustehtävissä.
Onko erityisopetus ruusuilla tanssimista?
Aina opiskelu – tai opettaminen – ei ole ruusuilla tanssimista. Erityisen tuen tarpeita on monia. Opetuksen päämäärä on ylä- ja alamäistä huolimatta selkeä: Se ei ole pelkästään tanssijaksi valmistuminen vaan hyvän elämän avainten antaminen.
– Yleiseen oppilaitokseen verrattuna opettaminen on hyvin erilaista, Karttunen toteaa. Koko ajan on pidettävä mielessä yksilöllinen oppimispolku, tutkinnon tavoitteet ja realismi sen suhteen mihin opiskelija kykenee.
Pienryhmä opetusmuotona on ideaali siinä mielessä, että jokainen tulee varmasti kuuluksi ja nähdyksi. Isossa ryhmässä näin ei aina tapahdu. Yksilöllisten opintopolkujen myötä jokainen tulee opetetuksi tavalla, joka sopii hänelle. Jälleen palataan ihmiskäsitykseen; erityisen tuen tarve voi olla sellainen, että se vaikuttaa joko opiskelijan läsnäoloon, jaksamiseen tai sitoutumiseen. Tuen tarve ei automaattisesti vaikuta vain tanssijaksi valmistumiseen vaan kokonaisvaltaisesti elämään. Motivaation ylläpito on tärkeä osa opetuksen toteuttamista. Opiskelijahuolto tärkeänä osana mukana erityisoppilaitosten opetusta, Karttunen summaa.
Aika vaihtuu ja muoti muuttuu – nykytanssin suosio pysyy
Opetus on kuluneen kymmenen vuoden aikana muuttunut Opetushallituksen määrittäminen valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden osalta kolme kertaa, Karttunen naurahtaa. Yleisesti ottaen, erityisopetuksen tarjoama sektori on ollut aiemmin kapea, nykyisin tarjolla on hyvin laaja kirjo koulutuksia. Opetussuunnitelma on muuttunut niin, että on siirrytty suppeista opintokokonaisuuksista suurempiin osaamiskokonaisuuksiin.
– Tanssijan työtä oppii esiintymällä ja tekemällä projekteja. Ideologiana on että lapsi veteen ja ui. Viedään opiskelija mahdollisimman nopeasti yleisön ja ammatillisten ydintehtävien eteen. Keskuspuiston ammattiopisto tarjoaa hyvät oppimisympäristöt. Verkostot ovat lisääntyneet ja laajentuneet tämän 10 vuoden aikana. Yrittäjyys on tullut yhä enemmän mukaan myös tanssiopiskelijoiden arkeen. Opiston kuusi opiskelijaa on perustanut Levottomat jalat -nimisen yrityksen, joka tarjoaa esityksiä, tanssituntien opetusta, diskojen järjestämistä, keho-mieli tekniikoiden ohjausta ja esityksiä pikkujouluihin. Suuri osa tanssijoista toimii freelancer-pohjalla.
Vaikka opetussuunnitelmat ja muoti muuttuvat, nykytanssin suosio pysyy. Hakijoita tanssinopetukseen on ollut aina paljon. Nyt sosiaalisen median aikakautena koulutuksen markkinointi on myös helpompaa. – Keho-mieli-harjoitukset, kuten mindfulness ja pilates, ovat tulleet voimakkaammin ihmisten tietoisuuteen. Tanssi myös näkyy yhä enemmän mediassa ja luo tanssille uusia kuluttajia. Tanssi elää nyt kukoistuskauttaan. Tanssi ja liike on ihmisen vanhin tapa ilmaista itseään, vaikkakin se on alun perin liittynyt ihmisen selviytymiseen (villieläinten matkimiseen), Karttunen valaisee toimittajaa. – Nykytanssi elää voimakkaasti ajassa. Se puhuttelee aikalaisia ja on tästä syystä muuttunut tämän 10 vuoden aikana. Tanssille tulee koko ajan uutta yleisöä. Nuoret kaupunkilaiset ovat tanssin suuri kuluttajaryhmä. Siksi hyvä, että ollaan pääkaupunkiseudulla, jossa tanssitarjontaa ja kuluttajia riittää, hän jatkaa.
”Jotain on tehty oikein”
Tanssiosaston kanssa samassa talossa työskentelevä toimittaja on kiinnittänyt huomiota tanssiopiskelijoiden hyvään yhteishenkeen. – Läpäisy ja keskeyttämisen ehkäisy on nostettu meillä korkealle prioriteetille. Pidämme opiskelijoiden kanssa ryhmä-arviointikeskusteluja – pienessä ryhmässä jokainen näkyy ja kuuluu. Ruokailemme yhdessä ja istumme samassa pöydässä. Yhdessä tekeminen lujittaa ryhmän yhteenkuuluvuutta. Dialogi opiskelijoiden kanssa muuttaa ja kehittää opettamista, Karttunen kertoo.
Muutamalla klikkauksella lehtori kaivaa esiin tanssialalta valmistuneiden opiskelijoiden sijoittumiskyselyn. – Meiltä valmistuneista tanssiopiskelijoista työelämässä on 57 prosenttia ja jatko-opiskelemassa 43 prosenttia. Kukaan ei siis ole toimettomana. Joten jotain on tehty oikein, Karttunen toteaa tyytyväisenä.
Voi todeta, että 10 vuoden aikana on todellakin tehty hyvää työtä. Tulokset puhuvat puolestaan. Lämpimät onnittelut tanssiosastolle!
Anne Laitinen
Kirjoittaja on Keskuspuiston ammattiopiston viestintäpäällikkö.
