For those who have time on Maija Hirvasen Operaatio Me -trilogian toinen osa. Teos käsittelee nykyihmisen elämänrytmeistä muotoutuvia tapoja.
For those who have time –teoksen nimi sisältää eräänlaisen kannanoton: esitys on niille, joilla on aikaa tulla sitä katsomaan. Se, että on aikaa jonkin asian tekemiseen, ei yleensä ole itsestäänselvyys. For those who have time tutkii ajan ja sen hallitsemisen teemaa rinnakkain kuoleman teeman kanssa. Lopulta tosin kyse tuntuu olevan samasta asiasta: siitä, että aikaa ei voi omistaa tai hallita.
Teoksen ensimmäisen osan tanssii mustaan mekkoon verhoutunut nainen (Hanna Ahti). Hänen tanssinsa (jonka nimeksi kerrotaan Fear of death and other things) tuo mieleen uskonnollisen seremonian. ”Acid rain, money, worst case scenario”, nainen hokee täristen samalla kuin huumattuna.
Naisen poistuttua lavalle astuu mies (Andrius Katinas). Mies on yksi niistä, joille ajankäyttö on ongelma. Hänellä ei ole aikaa seistä lavalla. Hänellä ei ole aikaa puhua. Hänellä ei ole aikaa koskettaa vaimonsa tai lastensa käsiä. Hänellä ole aikaa edes hengittää. ”I AM BUSY!” huutaa mies sätkivän, pakonomaisen liikkeensä lomasta.
Miehen ja naisen kohtaaminen tapahtuu tärisevissä merkeissä. He vetkuttelevat päällekkäin, sylikkäin ja haparoiden. Tanssivatko tässä aika ja kuolema? Vai vain kaksi ihmistä, joiden pelko ajan valumisesta heidän ulottumattomiinsa tekee kontaktin syntymisen mahdottomaksi? Käsi yrittää ottaa kiinni kädestä, mutta hetkessä elämisen vaikeus, jatkuva tärinä, liike ja pelko purkavat nämä kaksi hahmoa toistuvasti erilleen.
Lavalla nähdään myös kolmas hahmo (Jukka Tarvainen). Tämän hitaasti liikkuvan miehen olemus huokuu surua. Onko hän lamaantunut siitä lohduttomasta tiedosta, ettei hän voi hallita ajan kulumista? Olalla roikkuvan sähkökitaran johto seuraa miestä tämän poistuessa lavalta verkkaisesti.
Teoksen käännekohta tapahtuu taustaa hallitsevien verhojen avautuessa. Niiden takaa paljastuu mustista ilmapalloista koostuva pallomeri. Uhkaavaa tunnelmaa luodaan laukauksenomaisilla äänillä, jotka kajahtelevat taustalla tanssijoiden liikkuessa yhtenä rintamana kohti yleisöä samalla palloja ilmaan heitellen. Hauska hetki syntyy esiintyjien ja katsojien syötellessä palloja toisilleen.
Viimeisen pallon laskeuduttua sähkökitara kytketään vahvistimeen ja tanssijat laulavat: ”We think we are in control but we are not. This song is for those who have time. This is for us!” Tämä lopussa tapahtuva jännityksen purku toimii vaikuttavana yhteenvetona teokselle. Hetken lohdullisuus – juuri nyt meillä on aikaa – ruumiillistuu esiintyjien tanssina ja lauluna. Aikaa ei voi hallita, mutta esityksen lopussa pelko kuolemasta ja käsistä valuvasta ajasta tuntuvat väistyvän.
Vapautunut tanssi on hieno tapa päättää teos. Sillä tanssiin meillä, totta vie, on aikaa.
Liisa Kontunen
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston teatteritieteen opiskelija, jonka intohimon kohteina ovat tanssi ja kirjoittaminen.
***
Maija Hirvanen: For Those Who Have Time
Koreografia ja ohjaus: Maija Hirvanen
Esiintyjät: Hanna Ahti, Andrius Katinas, Jukka Tarvainen
Valosuunnittelu: Heikki Paasonen
Pukusuunnittelu: Jouko Korkeasaari, Ville Häkkinen
Äänisuunnittelu: Lauri Wuolio
Kuvat: Aki-Pekka Sinikoski
Tuotanto: Zodiak – Uuden tanssin keskus, Tanssiareena ry/Liikkeellä Marraskuussa -festivaali, Maija Hirvanen
Liput: 20/12 €
ZODIAK NÄYTTÄMÖ
Lue myös Armanc Yildizin, Maria Prokhorovan, Sarah Ibrahimin ja Nina Khodorivskan artikkelit For Those Who Have Time -teoksesta
