Days Without Names: Dance Without Choreography
Where is dance and where is choreography? What is happening on the stage: dance or choreography? After all, when dance is happening on the stage without choreography?
Where is dance and where is choreography? What is happening on the stage: dance or choreography? After all, when dance is happening on the stage without choreography?
”Mistä kumpuaa mollikansan melankolia” kysyy Alpo Aaltokoski teoksen Aina joku vie esittelylehtisessä. Voi jos tietäisinkin, mutta melankolia tavoitettiin hyvin keskiviikon ensi-illassa.
Syyskuussa 2006 se alkoi, ja kuluvana syksynä oli vuorossa jo yhdeksäs iloinen Tanssin Aika -festivaali. Tapahtuma sai alkunsa Ismo-Pekka Heikinheimon ollessa Keski-Suomessa tanssin läänintaiteilijana, ja vuodesta 2011 festivaalin taiteellisena johtajana
Ihan ensimmäiseksi: iso kiitos Tanssin Aika -festivaalille! Ihanaa, että Jyväskylässäkin voi ajoittain nähdä Valtteri Raekallion kiitetyn Mihin valo katoaa? -teoksen (2013) tapaisia omaperäisiä ja korkeatasoisia nykytanssiesityksiä. Satojen kilometrien päässä pääkaupunkiseudun
In a continious whirling she shows up on the stage once the curtains open up and keeps on whirling until the very end of 45-minute long performance. No change of
Voi kuinka kaihoisasti kaikuu kurjen huuto kuolleessa paperitehtaassa! Jyväskylän Tanssin Aika -festivaalilla esitetty tanssija-koreografi Noora Nenosen ensi-iltateos Syksy maalasi sekä esiintyjän kehon että äänen avulla aistikkaan maiseman toimintansa lopettaneelle Kankaan
Toinen tämänvuotisen Tanssin Aika -festivaalin ensi-illoista oli jyväskyläläisen tanssitaiteilijan ja Tanssiopiston rehtorin Tuija Nikkilän koreografia Naisen Osa(t). Se on itsenäinen tanssiteos, joka samalla temaattisesti linkittyy Nikkilän vuonna 2008 nähtyyn Naisen
Nykytanssiryhmä Susanna Leinonen Companyn kohdalla on puhuttu erityisesti fyysisestä ja persoonallisesta liikekielestä. Eikä suotta.
Nykysirkusryhmä Race Horse Companyn Super Sunday on näyttävä ja ilmava teos. Akrobaattien Super Sunday tuo näyttämölle ihmiskatapultin, kuolemanpyörän ja vipulaudan.
Michael Clark Companyn Helsingin Juhlaviikkojen vierailuesitys Animal/ Vegetable/ Mineral jättää hämmentyneeksi. Ehkä siinä viljelty huumori ei vain uppoa minuun, tai teos ei vain onnistu olemaan tarpeeksi hauska välttyäkseni pohtimasta, kuinka
Cirque Aïtalin Myötä- ja vastamäessä on akrobaattiduo Kati Pikkaraisen ja Victor Cathalan intensiivisen vauhdikas nykysirkusteos parisuhteen kiharoista.
Tämänvuotinen Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali oli iloinen yllätys. Näin seitsemän esitystä, joista kolme Musiikkikeskuksen suuressa salissa, yhden konsertti- ja yhden kamarimusiikkisalissa sekä kaksi Kulttuuriareenassa. Näyttämön koko ei määrittänyt esityksen