Missä vaiheessa koreografin on päästettävä teos otteestaan? Millaisin ohjein ruokkii eikä kahlitse tanssijaa? Kun joku kysyy teoksesta, miten vastaan oppaana enkä pöllönä oksentaen valmiiksi pureskellut vastaukset?
Päiväkirjamerkintöni
Missä vaiheessa koreografin on päästettävä teos otteestaan? Millaisin ohjein ruokkii eikä kahlitse tanssijaa? Mistä teos kertoo? Kun joku kysyy teoksesta, miten vastaan oppaana enkä pöllönä oksentaen valmiiksi pureskellut vastaukset kuulijoilleen. Vastaukset löytynevät aina teoskohtaisesti.
Huomasin tehneeni hyvin koreografijohtoisen teoksen liikkeistä lähtien. Viimeisen viikon aikana löysimme työryhmän kesken ajatuksia, jotka vapauttivat teoksen tiukat sidokset miellyttävään eloon. Voiko muotoon sidotussa koreografiassa hyödyntää Deborah Hayn ajatuksia elävästä tanssijasta, joka kysyy jokaisen solunsa hereilläoloa nyt, nyt ja nyt?
Mielestäni voi. On ollut palkitsevaa nähdä, että tanssijat löytävät jokaiseen läpimenoonsa sen kulloisen hetkellisyyden tuoman vivahteen. Teos elää ja löytää uuden puolen ilmentyäkseen todellisuuden avaajana.
Aikahyppy. Alpo Aaltokoski järjesti keskustelutilaisuuden tanssin talon tiimoilta 24.3.2007 kulttuurikeskus Caisassa. Oli hienoa nähdä lukuisat tanssin työmyyrät tukevan ajatusta tanssin talon saamisen tärkeydestä. On kaksi asiaa, joiden tulee toteutua, jotta Suomen tanssi saa arvoisensa paikkansa yhteiskunnassamme – tanssi osaksi taiteen perusopetusta ja tanssin talo. Toivon, että tanssin isommat (liitto, aluekeskukset ym) ja pienemmät mutta tärkeimmät (esim. tanssikoulut, tanssin ammattilaiset ja harrastajat) myyrät kaivavat kolonsa yhteen näiden asioiden puolesta.
Pujahdan mustasta aukosta takaisin Kajaaniin. Hyvää pääsiästä. Olkoot munayllätykset suotuisia.
Merkintöjä-palstalla Panu Varstala ja Veli Lehtovaara kirjoittavat elämästään ja ajatuksistaan Teatterikorkeakoulun Tanssitaiteen laitoksen opiskelijoina.