Moving Human Diaries on tanssittu, säännöllisen epäsäännöllisesti ilmestyvä videopäiväkirja, jonka konsepti on mahdollisimman yksinkertainen: videokamera harjoitussalissa (tai muussa tilassa), liikkuva ihminen/ihmiset. Projekti on alkanut elokuussa -08 ja se jatkuu kunnes se loppuu.
Projekti alkoi halusta käyttää runsaasti aikaa erilaisten, kulloinkin itselle kiinnostavalta tuntuvien asioiden kokeiluun. Haluan nähdä miten, jos mitenkään, työskentelyn erilainen ajallinen jaksottaminen vaikuttaa siihen millaista tanssia teen. En työskentele Moving Human Diariesin parissa päivittäin, vaan limittäin ja lomittain muiden tanssijan- ja koreografintöideni kanssa.
En vielä tiedä, mitä kaikkea projekti tulee pitämään sisällään. Moving Human Diaries ei ole lähtökohtaisesti teemalähtöinen tai yhteiskunnallinen päiväkirja. Enemmänkin ohjenuorana on tietynlaisen liikkumisen estetiikan haku. Ei päiväkirja toki ole ympäröivästä todellisuudesta irrallinenkaan. Onhan sinänsä hassua havaita, että aikaan sopivasti minäkin tässä tavallani kannan oman reality-korteni kekoon.
No, minkälainen sitten on tuo ”tietynlainen” liikkumisen estetiikka? Itse olen tällä hetkellä kiinnostunut liikkeestä, joka hyödyntää laajasti sitä mihin ihmiskeho pystyy. En ole erityisen kiinnostunut rajaamaan kategorisesti ulkopuolelle toisaalta arkiliikettä tai toisaalta liikettä, joka vaatii vuosien harjoittelua ilmaisun tarkkuuden löytymiseksi.
Haluan ehkä kuitenkin kuoria tanssimisesta sellaista tyylittelyä, jota voisin tässä nimittää vaikka sankarillisuudeksi, kun en parempaakaan termiä tähän hätään keksi. Siis jotain sellaista joka, jos se olisi näyttelijäntyötä, voisi vertaantua vanhoihin hollywood- elokuviin tai suomifilmin kulta-aikoihin. Tanssissa yksi esimerkki voisi olla vaikkapa, että neliö(*) ei petä, vaikka kuvattaisiin hämmentynyttä eurooppalaista monikulttuurisuuden haasteiden syövereissä.
Kyse on liikkumisen ja laajemminkin esiintymisen laatujen ja kontekstin tiedostamisesta. Liike voi sinänsä olla periaatteessa mitä tahansa. Saman ihimisen on mielestäni mahdollista uskottavasti kävellä, juosta, hypätä, koukistaa tai ojentaa jalan mitä tahansa tai kaikkia osia, liikkua nopeasti, hitaasti, sitkeästi, terävästi, rennosti ja pyörähtää ympäri vaikka useamman kerran.
Siis, tanssijalle kertynyttä taitoa ei tarvitse piilottaa. Samassa yhteydessä voidaan liikkua tavoilla, jotka yhdistävät tai sekoittavat piirteitä erilaisista esteettisistä pyrkimyksistä ja perinteistä. Näin voimme ehkä kääntää huomion jonkun estetiikan ihanteiden toteutumisesta siihen, mitä erilaiset liikkumisen ja olemisen tavat ja laadut itsessään ilmaisevat.
En miellä sarjan katkelmia pienoistanssiteoksiksi. Haluan jättää niihin ”roskia”, mihinkään myöhempään käyttöön johtamattomia kokeiluja, tanssijantyöllisesti hiomattomia rosoja. Siinä mielessä tämä on perinteinen ”work in progress” -projekti. On tietysti kiinnostavaa nähdä muodostuuko Moving Human Diariesista ajan kuluessa jonkinlainen yhtenäinen kokonaisuus vai tuleeko se olemaan sarja erillisiä kokeiluja.
Toivottavasti Moving Human Diaries tarjoaa teille kiinnostavan kurkistuksen työskentelyyni. Ellei, voi aina onneksi painaa ctrl/cmd+w ja sulkea ikkunan.
Teemu Kyytinen on vuonna 1970 syntynyt helsinkiläinen tanssija/koreografi. Hän on työskennellyt freelance-taiteilijana vuodesta 1996.
(*)neliö-termi, jota tanssikielessä käytetään kuvaamaan lantion ja hartioiden muodostamaa kuvitteellista ”neliötä”.Tarkoituksena on stabiloida ennen kaikkea lantion ja keskivartalon lihakset siten, että liikkuminen on anatomisesti järkevää. Tästä tekniikasta on usein hyötyä esim. klassiseen balettiin pohjautuvassa liikkeessä.
Videosarjan ensimmäinen osa:
