Viritetty – joustavaa esityskonseptia rakentamassa 1

Tavoitteenani on rakentaa joustava ja esityksestä toiseen muuntuva ja tanssiteatterin arkea kestävä teos. Voisinko luoda teoksen, jonka rakenne kestää tanssiteatterin arjen yllätyksiä paremmin? Millainen rakenne kestäisi esiintyjämäärän vaihtelut ja toimisi yhtä hyvin neljällä kuin kuudellakin tanssijalla? Osa 1

Tanssiteatteri MD:n tuotantona valmistuvan Viritetty-nykytanssiteoksen ensi-ilta on 14.3.2009 Hällä-näyttämöllä. Teoksessa tekevät opintojensa taiteellisen päättötyön TAMK/Taiteen ja viestinnän osaston valosuunnittelija Tero Koivisto, äänisuunnittelija Eero Niemi ja tanssija Terhi Kuokkanen, jonka lisäksi siinä tanssivat Suvi Eloranta, Ville Oinonen, Samuli Roininen, Mari Rosendahl ja Outi Yli-Viikari. Lisäksi esitykseen säveltää musiikkia Niko Viita-aho ja siihen liittyvän installaation videot kuvasi ja leikkasi Sari Mayer.

Esityksen ensimmäiset innoittavat lähteet ovat Marc Levinin ohjaama Slam-elokuva vuodelta 1998 ja siinä esiintyvän Saul Williamsin esiintyminen ja musiikki sekä vallattujen talojen estetiikka ja vuoden vaihteen Senegalin matkalla näkemäni keskeneräiset ja hylätyt rakennukset. Teoksen teemoja ja tarkastelukohteita ovat jälkien jättäminen, tilan valtaaminen ja epätilat sekä kaupunkiympäristö, valvontakamerat ja kerroksellisuus.
 

Inspiraatiokuva Senegalin matkalta 2008-09.
 
Joustavan rakenteen haaste

Tavoitteenani on rakentaa joustava ja esityksestä toiseen muuntuva ja tanssiteatterin arkea kestävä teos. Yllättävien sairastumisten ja vammautumisten aiheuttamien pikapaikkausten rasittavuus on tullut minulle liiankin tutuksi 12 tanssiteatterivuoteni aikana. Voisinko luoda teoksen, jonka rakenne kestää tanssiteatterin arkeen kiinteästi kuuluvia yllätyksiä paremmin? Millainen rakenne kestäisi esiintyjämäärän vaihtelut ja toimisi yhtä hyvin neljällä kuin kuudellakin tanssijalla? Onko työtapa liian hidas tavanomaisiin tanssiteatterimme tuotantoaikatauluihin?

Joustavan rakenteen edellytyksiä ovat ainakin seuraavat asiat: 1. Kaikkien tanssijoiden täytyy harjoitella kaikkien esiintyjiltään liikkuvien osioiden materiaalit. 2. Yhdessäkään kohtauksessa ei voi olla yli neljää eri kerrosta. Kun kohtausten lähtökohtana on improvisaatio, se helpottaa vaihtuvien tanssijoiden metodia. En kuitenkaan halua, että esityksestä tulee improvisaatioesitys tai rakenneimprovisaatio, vaikka monien osioiden pohjana on improvisaatio.

Suunnitelma

Viritetyn maailmavisiona on urbaani kaupunkimetsä. Teoksen suunnittelu alkoi heinäkuussa 2008. Aloitin suunnittelun tilaimprolla Hällässä sekä kuuntelemalla valosuunnittelijan kanssa Saul Williamsin keikan Tampereen Klubilla, jossa tarkkailimme herra Williamsin ja hänen bändinsä intensiivistä energiannostatusta ja vangitsevaa intensiteettiä. Teoksen konkreettinen valmistelu aloitettiin joulukuussa liikevideoiden kuvaamisella ja maalaussessiolla.

Tarkoituksenamme on vallata äänellä, valolla ja liikkeellä Hällä-näyttämön tila uudella tavalla. Teoksen intro alkaa heti kun katsojat avaavat Hällä-näyttämön ulko-oven. Introon kuuluu myös tanssijoiden liikkuminen tilassa ennen näyttämön ovien avaamista. Varsinaisessa katsomotilassa liikutaan näyttämön lisäksi niin katsomossa kuin sivu- ja takakäytävillä. Teos päättyy äänellisellä outrolla. Esitys ei välttämättä toistu illasta toiseen samanlaisena, koska sen muuntuvien osioiden esiintyjät arvotaan joka päivä.

Ensimmäinen harjoitusviikko

Luonnostelen esityksen kulun ja alustavan tilallisen rakenteen sekä sijoitan tähän rakenteeseen kohtaus kohtaukselta neljä-kuusi tanssijaa. Tässä esityksessä ei kohtauksia kutsuta välttämättä trioksi, duetoksi tai sooloksi, sillä vaihtuvan esiintyjämäärän vuoksi eri osioita voi tanssia yhtenä iltana yksi ja toisena iltana kaksi tanssijaa. Liikkumiseen käytetyt tilat määrittävät kohtaukset. Varsinaista suunniteltua liikekieltä ei ole vielä olemassa. Olemme tehneet valtavan määrän eli parikymmentä erilaisia liikkeellisiä kulkuja sisältäviä improvisaatioita. Näistä muodostuu kohtausten aihioita.

Toinen viikko

Tuotan kuusi liikemateriaaliosaa ja teemme näiden pohjalta yhdistelmäkokeiluja eri improvisaatioaiheiden kanssa. Yhdistelmistä alkaa muodostua kohtausluonnoksia, joiden nimiä ovat mm. poikien tanssi, punk ja sihinä. Olemme tehneet joitakin kokeiluja näyttämötilassa, mutta pääasiassa olemme vielä harjoitelleet harjoitussalissa.

Kolmas viikko

Pääsemme harjoittelemaan näyttämötilaan. Jatkan yhdistelmien ja järjestyksien kokeiluja sekä kohtaushahmotelmien luomista. Muutama valmiinoloinen palanen alkaa muodostua. ”Sihinästä” ja ”Liikesarja 1 sanoilla” –palasista syntyy yksi pitempi osio sekä arvotuista liikesarjakokonaisuuksista toinen pitempi osio nimeltä ”Kolmiosainen pala”. Äänisuunnittelija on päässyt kokeilemaan erilaisten äänimaailmojen yhdistämistä kohtausluonnoksiin. Musiikki on tässä teoksessa vieras, joka tulee kylään välillä. Teemme paljon kontrastikokeiluja yhdistämällä hyvin erilaisia liike- ja äänimateriaaleja toisiinsa. Valosuunnittelija seuraa harjoituksia ja musiikin tekijä käy katsomassa yhdistelmien kokeiluja. Alamme saada aavistuksen teoksen maailman outoudesta ja kontrastisuudesta.
 
Installaatio
 
Kolmesta videosta ja maalauskollaasista rakennetaan installaatio Hällän harjoitussaliin. Installaatio on yksi teoksen tilan valtaamisen muodoista. Ensimmäinen installaation liikevideoista on valmistunut ja saanut äänet. Verkkoversion huonotasoisuus olkoot tässä yhteydessä osa teoksen lo-fi –estetiikkaa.

Kellari
 
Esiintyjä Suvi Eloranta
Ohjaus Anniina Kumpuniemi
Kuvaus ja leikkaus Sari Mayer
Valaisu Tero Koivisto
Äänet Eero Niemi
Musiikki Niko Viita-aho
Kesto 10 min 53 s
Kuvattu joulukuussa 2008 Hällä-näyttämöllä